Rotumääritelmä / Breed Standard

TIIBETINMASTIFFI (DO-KHYI) 230

Alkuperämaa:Tiibet                                                                                                                                                                                                                                                                                                                      Hyväksytty: FCI 2.4.2004 SKL-FKK 30.10.2005

KÄYTTÖTARKOITUS: Seura-, vahti- ja vartiokoira.

FCI:N LUOKITUS: Ryhmä 2 pinseri- ja snautserityyppiset, molossityyppiset sekä sveitsinpaimenkoirat,

alaryhmä 2.2 vuoristotyyppiset molossirodut; käyttökoetulos-ta ei vaadita.

LYHYT HISTORIAOSUUS: Tiibetinmastiffi (do khyi) on Himalajan paimento-laisten ikivanha työkoira ja

Tiibetin luostareiden perinteinen vahti. Antiikin ajoista lähtien rotu on ollut voimakkaasti myyttien ympäröimä.

Aristoteleen (384 - 322 e.Kr.) maininnasta Aasiaan vuonna 1271 matkanneen Marco Polon kuuluisiin kir-joituksiin

saakka kaikki historialliset selonteot ylistävät tiibetinmastiffin niin fyy-sistä kuin psyykkistäkin luontaista vahvuutta

ja vaikuttavuutta. Jopa sen haukkua on kuvattu ainutlaatuiseksi ja rodun tarkkaan vaalituksi erityispiirteeksi.

Menneiden aikojen johtavat eurooppalaiset kynologit kuten Martin ja Youatt, Megnin, Beck-mann ja Siber sekä

Strebel ja Bylandt ovat tarkasti kuvailleet tiibetinmastiffirotua, sillä heitä on kiehtonut sen alkuperä ja osuus

tiibetiläisessä kulttuurissa. Rotua on jopa pidetty kaikkien kookkaiden vuoristokoira- ja mastiffirotujen esi-isänä.

Yksi ensimmäisistä tunnetuista länteen saapuneista tiibetinmastiffeista oli uros, jonka lordi Hardinge

(Intian silloinen varakuningas) lähetti Länsi-Intiasta kuningatar Victorialle vuonna 1847. Myöhemmin, 1870-luvulla,

Edward VII (silloinen Wale-sin prinssi) toi kaksi koiraa mukanaan Englantiin. Varhaisessa vaiheessa

kirjattiin tiibetinmastiffipentue, joka syntyi Berliinin eläintarhassa vuonna 1898.

YLEISVAIKUTELMA: Voimakas, raskastekoinen, hyvärakenteinen ja vankka-luustoinen. Olemus on vaikuttava,

arvokas ja totinen. Koirassa yhdistyy majesteet-tinen vahvuus, jykevyys ja kestävyys; se kykenee

työskentelemään kaikenlaisissa ilmasto-olosuhteissa. Rotu on hitaasti kehittyvä, nartut ovat täysin kehittyneitä

vasta 2 - 3-vuotiaina ja urokset aikaisintaan 4-vuotiaina.

TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Etäisyys niskakyhmystä otsapenkereeseen on sama kuin otsapenkereestä

kirsun kärkeen, joskin kuono voi olla hieman lyhyempi. Runko on hieman säkäkorkeutta pitempi.

KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Itsenäinen ja suojeleva, kunnioitusta herättävä. Erittäin uskollinen perheelleen

ja reviirilleen.

PÄÄ: Leveä, raskas ja voimakas. Aikuisella koiralla on päässä poimu, joka voi ulottua silmien yläpuolelta suupieleen.

KALLO-OSA: Leveä, vain hieman kaareva. Niskakyhmy on voimakkaasti korostunut.

OTSAPENGER: Selvästi erottuva.

KIRSU: Leveä ja karvapeitteen väristä riippuen mahdollisimman tumma. Sieraimet ovat avoimet.

KUONO-OSA: Melko leveä, täyteläinen ja syvä. Kuonon kärki on neliömäinen.

HUULET: Hyvin kehittyneet ja alaleuan peittävät.

LEUAT / HAMPAAT / PURENTA: Leuat ovat voimakkaat. Täydellinen, sään-nöllinen ja täysihampainen

leikkaava purenta ts. yläleuan hampaat asettuvat tiiviisti alaleuan hampaiden eteen; hampaat ovat suorassa kulmassa

leukoihin nähden. Tasapurenta hyväksytään. Hampaat asettuvat tiiviisti.

SILMÄT: Keskikokoiset, kaukana toisistaan, soikeat ja hieman viistot. Silmät ovat väriltään mitä tahansa

ruskean, karvapeitteen väriin sointuvaa sävyä, mitä tum-memmat sen parempi. Silmäluomet ovat tiiviit.

Ilme on omanarvontuntoinen.

KORVAT: Keskikokoiset, kolmiomaiset ja riippuvat, kallon ja silmän väliselle tasolle kiinnittyneet, eteenpäin taittuneet

ja suuntautuneet, tiiviisti päänmyötäiset; tarkkaavaisen koiran korvat suuntautuvat eteenpäin. Korvalehdet ovat pehmeän

ja lyhyen karvan peittämät.

KAULA: Vahva, lihaksikas ja kaareva. Löysää kaulanahkaa ei saa olla liikaa. Kaulassa on paksu, pystykarvainen kaulus,

joka on nartuilla uroksia vähemmän korostunut.

RUNKO: Vahva.

SELKÄ: Suora ja lihaksikas.

LANTIO: Leveä ja melko tasainen.

RINTAKEHÄ: Melko syvä, kohtalaisen leveä ja kyynärpäiden alapuolelle ulottuva. Rintakehä on kaarevien

kylkiluiden johdosta sydämenmuotoinen.

HÄNTÄ: Keskipitkä ja runsaskarvainen, ylös selkälinjan tasolle kiinnittynyt, korkea-asentoinen ja löysästi selälle

kaartuva koiran ollessa tarkkaavainen tai liikkeessä.

RAAJAT

ETURAAJAT

YLEISVAIKUTELMA: Eturaajat ovat suorat, hyvin kulmautuneet ja kauttaaltaan vahvan karvan peitossa.

LAVAT: Viistot ja lihaksikkaat.

KYYNÄRPÄÄT: Eivät sisään- eivätkä ulospäin kääntyneet.

KYYNÄRVARRET: Suorat ja vahvaluustoiset.

VÄLIKÄMMENET: Vahvat ja hieman viistot.

KÄPÄLÄT: Melko suuret, vahvat, pyöreät ja tiiviit. Selvästi kaareutuneiden varpaiden välit on hyvin karvoittuneet.

TAKARAAJAT

YLEISVAIKUTELMA: Takaraajat ovat voimakkaat, lihaksikkaat, hyvin kulmautuneet ja takaa katsottuna

yhdensuuntaiset.

REIDET: Melko pitkät, vahvat; lihaksisto on voimakas ja kova, mutta ei ulkoneva.

POLVET: Hyvin kulmautuneet.

KINTEREET: Vahvat ja matalat. Takaraajoissa voi olla kannukset.

KÄPÄLÄT: Kuten etukäpälät.

LIIKKEET: Voimakkaat, aina keveät ja joustavat; pitkä ja tehokas askel. Nopeuden lisääntyessä koiralla on

taipumus yksijälkisyyteen. Käynnissä liikkeet vaikuttavat hyvin verkkaisilta. Koira kykenee toimimaan

vaihtelevassa maastossa kestävästi ja notkeasti.

KARVAPEITE

KARVA: Karvan laatu on tärkeämpi kuin määrä. Karva on karheaa ja tiheää; peitinkarva ei saa olla liian pitkää.

Kylmänä aikana aluskarva on tiheää ja melko villavaa, lämpiminä kuukausina melko niukkaa. Urosten karvapeite

on huomattavasti runsaampi kuin narttujen. Karva on hienolaatuista, kuitenkin karheaa, suoraa ja pystyä, ei koskaan

silkkistä, kiharaa tai laineikasta. Kaulassa ja lavoissa karvapeite on tuuhea ja muodostaa kauluksen. Häntä on tuuhea

ja runsaskarvainen, reisien takaosassa on selvät housut.

VÄRI: Syvänmusta, jossa voi olla punaruskeat merkit; sininen, jossa voi olla punaruskeat merkit sekä kullanväri

täyteläisestä kellanruskeasta syvän punaiseen. Kaik-kien värien tulee olla niin puhtaat kuin mahdollista.

Punaruskea väri vaihtelee syvän kastanjanruskeasta vaaleampaan. Valkea tähti rinnassa on sallittu ja hyvin pienet

valkoiset merkit käpälissä hyväksytään. Punaruskeat merkit voivat olla silmien yläpuolella, raajojen alaosassa ja

hännän alapuolella. Kuonossa voi olla puna-ruskeat merkit, ja silmien ympärillä suvaitaan silmälasikuvio.

KOKO

SÄKÄKORKEUS: Urokset vähintään 66 cm, nartut vähintään 61 cm.

VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suh-teutettuna virheen vakavuuteen.

VAKAVAT VIRHEET: Fyysisen kunnon ja kiinteyden puuttuminen; kevyt pää tai voimakkaasti poimuinen

päänahka; riippuvat huulet; liioiteltu kaulanahka; suu-ret ja/tai alas kiinnittyneet korvat; vaaleat silmät tai tuijottava

katse; puutteellinen pigmentti erityisesti kirsussa; tynnyrimäinen rintakehä; tiukasti lantion päälle kiertynyt

häntä; ylikulmautuneet tai suorat takaraajat; raskaat, väkinäiset liikkeet; säkä-korkeuden alitus, sallittu poikkeama 2 cm.

HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Aggressiivisuus tai voimakas arkuus; ala- tai yläpu-renta; kaikki muut kuin edellä

mainitut värit esim. valkoinen, kerma, harmaa, mak-sanruskea, liila, juovikas (brindle) sekä monivärisyys.

Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen ovat hylkääviä virheitä.

HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.